Tietoarkkitehtuuri muun kehittämisen tukena
Kuvaus
Kenelle? Tietoarkkitehtuuri muun kehittämisen tukena -kurssi on tarkoitettu eri rooleissa työskenteleville arkkitehdeille, vaatimusmäärittelijöille ja prosessikehittäjille, joilla on tarve hyödyntää, tuottaa ja soveltaa tietoarkkitehtuuria onnistuneesti eri tilanteissa.
Esitiedot: Kurssin asioiden omaksumista helpottaa käytännön kokemus tietomallien tekemisestä tai osallistumista siihen.
Oppimistavoite: Kurssilainen tietää tiedon kuvaamisen erilaisia tapoja ja oppii käyttämään keskeisiä kuvaustapoja tilanteeseen sopivalla tasolla. Kurssilainen tietää tietoarkkitehtuurin laatimisprosessin.
Kurssin kuvaus
Arkkitehtuuriperiaate ’Tieto on voimavara’ pitää todellakin paikkansa. On vaikea kuvitella toimintaa, jossa ei käsiteltäisi tietoa, tai järjestelmiä, joissa tietoa ei olisi. Onnistunut tietoarkkitehtuuri edistää prosessien parempaa sujuvuutta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Hyvä tietoarkkitehtuuri myös vähentää väärinymmärryksistä johtuvia ongelmatilanteita, kun eri osapuolet puhuvat samaa kieltä.
Miksi sitten samalla toimialalla on niin monenlaisia kuvauksia tiedoista? Kuvaukseen vaikuttaa hyvin paljon se, mihin kuvausta käytetään. Kukin kuvaaja puhuu käsitemallista, mutta tuotokset ovat hyvinkin erilaisia. Mallien tarkkuustaso ja sisältö voivat vaihdella sen mukaan, kuvataanko kokonaisarkkitehtuuria vai tehdäänkö tietojärjestelmän suunnittelua. Kuitenkin tietojen mallinnuksen menetelmät ovat samanlaisia.
Kurssilla avataan näitä eri tilanteita ja annetaan vinkkejä siihen, mitä malleja voi käyttää referenssimalleina, jotta säilytetään yhtenäinen näkemys tiedoista. Käytettävät esimerkit ovat peräisin eri toimialoilta kuitenkin niin, ettei toimialan syvällistä osaamista tarvita.
Kouluttaja
Kouluttajana toimii Tarja Raussi, kokonaisarkkitehti ja konsultti Coalasta. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus käsitemalleista ja tietoarkkitehtuurin kehittämisestä eri ympäristöissä. Tarjalla on myös yli 27 vuoden kokemus järjestelmien kehittämisestä, joten hän tietää toisaalta tietoarkkitehtuurin arvon, mutta myös karikot. Systeemityön laaja-alainen ammattilainen on ollut mukana monessa, joten hän tietää mikä toimii ja mikä ei ja mikä on riittävää laatua. Tarjalla on pitkä kokemus kouluttamisesta ja laajojen valmennusohjelmien laatimisesta ja vetämisestä Tieturissa ja hän on ollut laatimassa mm. ensimmäisiä koulutusohjelmia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin yhdessä Valtionvarainministeriön kanssa. Tarja on ollut mukana Kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisön (KAOS) isännistössä 2012-2015. Tarjan ajatuksia voit lukea Coalan blogista. Muita julkaisuja löydät Tarjan LinkedIn-profiilista.
Ohjelma
OHJELMA
1. päivä: Johdanto tietoarkkitehtuuriin ja sen kuvaamiseen
Tietoarkkitehtuurin asemointi
• Mitä kokonaisarkkitehtuuri on?
• Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat
• Kokonaisarkkitehtuuri vs. ratkaisuarkkitehtuuri
• Prosessikehittäminen ja IT-suunnittelu
Keskeiset käsitteet ja kuvaustasot
• Mikä on käsite?
• Tietoryhmä vs. käsite
• Päätietoryhmät ja tietovarannot
• Käsite-, looginen tieto- ja fyysinen tietomalli
• Tietovirtamatriisit, tähtimalli
• Suhde terminologiatyöhön, ontologioihin, koodistoihin
Tietoarkkitehtuurin luominen
• Lähestymistavat tietoarkkitehtuurin luomiseksi
• Organisointi
• Tyypillinen prosessi
• Sudenkuoppia ja vinkkejä
Mallinnuksen perusteet
• Miten löydän käsitteet?
• Mitkä niistä otetaan mukaan käsitemalliin?
• Käsitemallinnuksen notaation soveltaminen
• Mallinnuksen haasteita ja vinkkejä käytännön työhön
Tietoarkkitehtuurin hallinta
• Mallien säilytyspaikat, versiointi ja julkaisu
• Mallien ylläpito pitkällä tähtäyksellä
• Tietoarkkitehtuurin ja KA:n hallinnan suhde
2. päivä: Erilaisia tietoarkkitehtuurin hyödyntämistapoja
Prosessien tietotarpeet ja tietovirrat
• Toimintamalliin ja prosesseihin tarvitaan tietovirrat?
• Tietotarpeiden ja virtojen kuvaaminen ja analysointi
Käsitemalli vaatimusmäärittelyn osana mm. hankinnoissa
• Liiketoiminnan päätietoryhmät
• KA:n käsitemalli vs. ohjelmistokehityksen käsitemalli
Integraatioiden ja rajapintojen suunnittelu• Minkä tasoisia kuvauksia tarvitaan?
DW- ja raportointiratkaisujen suunnittelu
• Miten tiedon rakenne eroaa perus-operatiivisesta tiedosta?
• Tietoarkkitehtuurin merkitys DW-suunnittelulle
Data-arkeologia eli nykyisten järjestelmien analysointi
• Mistä saamme aineistoa tietoarkkitehtuuriin
• Menetelmiä ja työskentelytapoja
Loppuyhteenveto